Riistapolkuverkko - tutkimusprojekti

Game Path Network - research project

Janne-Tuomas Seppänen, PhD
email: janne@riistapolkuverkko.fi
KATSO KAMERAT! SEE CAMERAS!

Metsissä ja soilla osuu joskus kulkijan kohdalle merkillinen polku. Maahan painuneena piirtyy kapea mutta selvä ura. Jos seuraat polkua kumpaan tahansa suuntaan, huomaat, että vain hetken kuluttua se haarautuu, heikkenee, katoaa. Selittämättä, jängän salaisuus.

Mitä nämä pienet polut ovat? Kuka, mikä niitä maastoon painaa? Miksi sellainen on tässä mutta ei tuolla? Ovatko ne laajemman "liikeväyläverkoston" solmukohtia? Vai ovatko ne kenties osa eläinten kulttuuriperimää, kiehtova esimerkkitapaus ei-geneettisesti siirtyvästä ja säilyvästä käyttäytymispiirteestä? Ja mikä merkitys niillä on tärkeimmän suurriistaeläimemme hirven käyttäytymisen ja ekologian ymmärtämiselle?

Sen lisäksi, että kysymykset kutsuvat tekemään tieteellistä perustutkimusta, voi polkuverkon tunnistamisella, ymmärtämisellä ja suojelulla olla myös riistataloudellista merkitystä.

Poluilla tapahtuvan liikenteen laskenta riistakameroilla voi olla kustannustehokas kannanarvioinnin menetelmä. Ympäristön muutos yhdessä polunkohdassa, esimerkiksi metsänkäsittelyn tai rakentamisen seurauksena, voi vaikuttaa hirven paikalliseen tiheyteen ja kohtaamistodennäköisyyteen kaukanakin. Seuraukset voivat olla vahingollisia, tai uusia mahdollisuuksia.

Tutkimus aloitetaan Kainuussa, n. 100 km2 kohdealueella. Paikallisten metsästäjien mukanaolo on merkittävää: saloseutujen eränkävijöillä on paljon yksityiskohtaista tietoa, ja moni polunpaikka on jo saatu tutkimukseen mukaan juuri metsästäjiltä saadun tiedon pohjalta.

Polkujen liikennettä seurataan riistakameroilla. Paikkatiedolla, aikaleimalla ja eläimen tunnistuksella tarkentuva tutkimusaineisto antaa kiehtovan analyysikohteen verkostoanalyysille. Alun perin sosiaalisten verkostojen tutkimuksesta ja yleisemmin matemaattisesta graafiteoriasta noussut verkostoanalyysi (engl. network analysis) on todettu myös ekologiassa tehokkaaksi analyysityökaluksi.

Menetelmällä voidaan mm. tunnistaa verkoston tärkeimmät solmukohdat, ja mitata solmukohtien suhteellista yhdistyneisyyttä, ulottuvuutta ja keskeisyyttä verkostossa. Lisäksi yksilötunnistuksen sekä havaintojen aikakorrelaation avulla on tavoitteena muodostaa suhteellinen indeksi sille, kuinka usein kohdassa A havaittu yksilö havaitaan seuraavaksi myös kohdassa B - siis käyttäytymisekologinen mittari paikkojen välisen yhteyden vahvuudelle.

Aidosti eläinten käyttäytymiseen perustuva mitta polunkohtien väliselle yhteydelle luo perustan verkostoanalyysille jossa löydetään ekologisesti tärkeimmät solmukohdat polunkohtien joukosta, esimerkiksi korkean keskeisyyden omaavat polunkohdat jotka toimivat "siltoina" eri alueiden välillä.

Metsänhoito ja hirvenpolut

Tutkimusalue on pääosin valtion omistamaa, metsätalouden piirissä olevaa maata. Tutkimushankkeen aikana alueella tehdään ennakoitavia metsätaloudellisia toimenpiteitä. On erityisen mielenkiintoista tutkia, vaikuttavatko ojitukset, uudistushakkuut tai tiehankkeet polkukohtaan osuessaan verkostossa tapahtuvaan liikenteeseen myös kaukana varsinaisesta toimenpidepaikasta. Yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, tutkimushankkeen myöhemmässä osassa keskitytään erityisesti näihin muutoksiin.

Jos verkostossa havaittava kokonaisliikennemäärä on vakio, kasvaako liikennemäärä poistuneen polunkohdan liikennettä vastaavalla määrällä jossain muualla verkostossa, vai jatkavatko hirvet maastonkohdan käyttöä muutoksesta huolimatta, vai muodostuuko lähiympäristöön uusi polunkohta?

Siirtyykö kadonneen polkukohdan liikenne yksinkertaisesti lähimmälle reitille, vai tapahtuuko verkoston keskeisyys- ja yhdistyneisyysmitoissa laajempaa uudelleenjärjestymistä?

Kaikille avoin tutkimus

Näitä ja muita kysymyksiä saa pohtia, ja ratkaista, kuka tahansa! Tutkimushankkeen keskeisenä arvona on alusta alkaen Avoin Tiede.

Tämä tarkoittaa sitä, että vasta vuosien päässä häämöttävien valmiiden tutkimusjulkaisujen lisäksi tutkimuksen menetelmät ja aineisto julkistetaan verkossa mahdollisimman avoimesti, mahdollisimman nopeasti, kaikille.

Yksittäisten polunkohtien tarkkoja koordinaatteja emme ymmärrettävästi voi heti julkaista, mutta päivitämme niistä saatavaa kuvamateriaalia tälle sivulle sitä mukaa kun sitä kertyy. Bongaa sieltä ensimmäisenä karhu, tai keksi menetelmä jolla hirvinaaraat saadaan tunnistettua yksilöllisesti!

Koneen Säätiö on myöntänyt tutkimusta varten apurahan FT Janne-Tuomas Seppäselle, joka myös johtaa tutkimushanketta. Lisäksi yhteistyössä mukana ovat Luonnon- ja Riistanhoitosäätiön FT Heli Siitari, Metsähallituksen erätalouspäällikkö FT Jukka Bisi, ja Suomen Riistakeskuksesta hirvieläinten hoidon asiantuntija Mikael Wikström.

Yhteistyökumppanit In collaboration with

Klikkaa kameraa!

Click a camera!

Creating thumbnail images, please be patient...